MYRSKYLUODON MAIJA

Kyseessä on mittava kotimainen suurtuotanto, jota voidaan pitää yhtenä 2010-2020-lukujen suurimmista kotimaisista tuotannoista. Myrskyluodon 1800-luvun maailma tuodaan modernin elokuvakerronnan keinoin tähän päivään.

Myrskyluodon Maija on koskettava tarina vahvasta naisesta ja hänen kohtaamistaan haasteista myrskyisällä saarella. Elokuva perustuu Anni Blomqvistin samannimiseen romaaniin ja sijoittuu 1800-luvun Suomen rannikkoseudulle. Nuori 17-vuotias Maija avioituu vasten tahtoaan kalastajamies Jannen kanssa. Maijan elämä Myrskyluodolla on täynnä haasteita ja vastoinkäymisiä: kalastajan vaimona hän joutuu selviytymään miehensä pitkistä poissaoloista merellä ja huolehtimaan perheestään yksin. Maijasta on kuitenkin kasvanut lujatahtoinen ja itsenäinen nainen, joka ei pelkää tarttua toimeen karussa saaristossa. Maijalla ja Jannella on vahva yhteys, sekä ajan myötä syventynyt rakkaus. Janne tukee vaimonsa pyrkimyksiä ja ymmärtää, että perheen vahvuus syntyy yhteisistä ponnisteluista.
Myrskyluodon Maija on tarina tahdosta, voimasta ja rakkaudesta vaikeuksien keskellä.

ROOLEISSA mm.
AMANDA JANSSON
LINUS TROEDSSON
DESMOND EASTWOOD
TONY DOYLE
TOBIAS ZILLIACUS
JONNA JÄRNEFELT
AMANDA KILPELÄINEN ARVIDSSON

OHJAAJAN SANA

Myrskyluodon Maija on elokuva, jonka aika on nyt. Se on voimakas kertomus nuoresta naisesta, joka puhkeaa kukkaan aikana, jolloin sellaista ei suotu naisille. Maija on kertomus, joka kaikkien pitäisi nähdä juuri nyt, kun meneillään on niin paljon väittelyä ja maailma on mullistuksen kourissa. Kertomus luo kuvan poikkeuksellisesta yksilöstä, joka sai merkillisten ja ankarien olosuhteiden kautta mahdollisuuden, jollainen kaikkien pitäisi saada. Saada olla oma itsensä niin henkisesti, seksuaalisesti kuin toiminnallisestikin, käyttää koko potentiaalinsa ja uskaltaa sanoa: ”Minä pystyn, minä osaan, minä uskallan”.

Elokuvan ytimen muodostaa päähenkilö Maijan suhtautuminen ympäröivään maailmaan, karuun luotoon, jolla hän on suorassa kosketuksessa luonnonvoimiin: mereen, kallioon ja rakkauteen. Maijan sisällä elävät rinnakkain sulassa sovussa vanhan, hitaasti hiipuvan maailman myytit, magia ja tarut, veden henget ja taivaan enteelliset linnut, kristinuskon kahlitsevat säännöt ja yhteiskunnan normit ja tavat. Maija pääsee niistä eroon asuessaan perheensä kanssa luodolla kaukana merellä. Siellä hän oppii pitämään puolensa ja elämään kuten itse haluaa. Toimimaan oman itsensä ja perheensä parhaaksi.

Lähes kestämättömät vastoinkäymiset, joita elämä tarjoilee, tekevät Maijasta vahvan. Hän ei koskaan murru, vaan löytää sisimmästään uusia voimanlähteitä, joiden avulla hän pystyy taistelemaan eteenpäin. Hän on todella yhtä luonnon ja läheistensä kanssa. Meri, joka vie traagisesti Maijan lapsen ja miehen, antaa myös Maijalle elannon. Lopulta Maija tekee sellaista, mitä tuon ajan naiset eivät tehneet. Hän perustaa lastensa kanssa eräänlaisen yrityksen. Hänellä on rohkeutta ottaa uusi laina ja hankkia kaljaasi. Hän luottaa itse laatimiensa laskelmien perusteella tekemänsä sijoituksen tuottoon.

Elokuva sijoittuu 1800-luvun puoliväliin, mutta sen käännekohdat eivät ole vieraita nykypäivän yleisöllekään. Visuaalinen puoli painottaa henkilöhahmojen todellisia, konkreettisia, subjektiivisia kokemuksia: miltä meri tuntuu, miten ruoho kahisee paljaiden jalkojen alla, miltä rakastetun iho tuntuu. Hahmot kuvataan oikeina ihmisinä, joilla on takkuinen tukka ja naarmuiset kädet, märät hameenhelmat tai auringon jumalainen valo kasvoillaan. He ovat aivan kuten me, mutta vain eri ajassa. Lähikuvia käytetään ahkerasti, ja lisäksi näytetään avaraa, suunnatonta maisemaa, jonka ainutlaatuinen saaristoluonto voi tarjota. Luonto on yksi elokuvan henkilöhahmoista. Se on osa Maijaa, ja Maija elää aidossa kosketuksessa luonnon kanssa.

Viitteinä, erityisesti visuaalisina, mainittakoon Andrea Arnoldin Humiseva harju tai Jane Campionin Piano, viimeksi mainittu sekä visuaalisena että narratiivisena viitteenä. Kerronnallisesti elokuva on jaettu kolmeen osaan. Osat eivät ole näytöksiä vaan päähenkilön elämän temaattisia kokonaisuuksia, jotka tukevat enemmän tai vähemmän kertovaa muotoa. Ne ovat Maijan kasvun vaiheita. Ensimmäisen osan teema voisi olla tytöstä naiseksi, toisen yksin nainen ja kolmannen Maija, joka kasvaa täysiin voimiinsa. Elokuvan jakaminen tähän tapaan helpottaa pitkien ajanjaksojen käsittelyä. Kunkin osan välillä hypätään ajassa pitkälle eteenpäin.

Minulle tämä elokuva on urani suurin haaste ja kiehtovin kertomus. Elokuva on ankara ja lämmin, kova ja pehmeä. Se on täynnä visuaalista kauneutta ja suuria tunteita, ja samaan aikaan se on pieni ja pienimuotoinen. Kaikkea sitä, mitä elämäkin on. Se on elokuva, joka ainakin täältä Suomesta on puuttunut. Suuri elokuva naisesta, joka voittaa olemalla oma itsensä. Joka on todellinen sankari. Maija ansaitsee olla elokuvan päähenkilö.

Tiina Lymi, ohjaaja