Pahat Pojat

Pahat pojat, joilla ei ollut vaihtoehtoa. Tarina Takkusen veljeksistä keräsi elokuvateattereihin 615 000 katsojaa eli enemmän kuin yksikään kotimainen vuoden 1989 jälkeen.

Tammikuun 17. 2003 ensi-iltansa saanut Pahat pojat oli ladattu täyteen suuria odotuksia, sillä se oli koko valmistumisensa ajan julkisuuden valokeilassa. Elokuvan lähtökohtana on kaikkien suomalaisten tietämä Koistisen veljessarja, joka joutui tilille yli sadasta rikoksesta eri puolilla Lounais-Suomea 1997 – 1999. Tuottaja Markus Selin ja ohjaaja Aleksi Mäkelä lukivat Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä syksyllä 2000 Anssi Miettisen kirjoittaman jutun Euran Daltoneiksi kutsutuista neljästä Koistisen veljeksestä ja ryhtyivät siltä istumalta suunnittelemaan aiheesta elokuvaa. Tuottaja ja ohjaaja ajoivat Euraan veljesten kotiin yhdessä Anssi Miettisen kanssa.

”Pojat vaikuttivat kunnon kansalaisilta. Tavallaan siinä kiteytyi elokuvan iskulause: Tarina veljeksistä, joilla ei ollut vaihtoehtoa”, Selin muistelee.

Mäkelä ja Selin pestasivat Pekka Lehtosaaren tekemään pohjatyötä yhdessä Anssi Miettisen kanssa. Sen jälkeen Lehtosaari ryhtyi itsenäisesti tekemään käsikirjoitusta. Samalla syntyi päätös, että elokuvasta tulee fiktiivinen. Koistisen perheessä oli isän ja äidin lisäksi yksitoista lasta. Elokuvassa ovat vain isä ja neljä veljestä. Koska totuus on usein tarua ihmeellisempi, olosuhteet elokuvassa vastaavat todellisuutta ja rikokset muistuttavat samoja rötöksiä, joita veljet oikeasti tekivät.

Mäkelä päätti heti, että tästä tulee oikea jätkien elokuva, mutta sellainenkin tarvitsee rakkaustarinan ja pari naisroolia. Samalla Mäkelä tiesi, että umpiossa kasvaneiden ja äkkiä rahaa saavien poikien ensimmäiset kokemukset markkinataloudesta johtavat koomisiin tilanteisiin. Ne loivat elokuvaan tarvittavan huumorin. Selvää oli myös, että veljesten piti olla vahvoja ja lihaksikkaita, mutta tiukasti väkivallan vastaisia. He edustaisivat puhtautta ja hyvyyttä kovan yhteiskunnan ja pahan isän vastapainoksi.

Synopsis

Isä vei pojiltaan kaiken paitsi kyvyn rakastaa

Takkusen pojat eivät juo, eivät polta, eivätkä kiroile. Mutta heillä on takanaan lähes sata ryöstöä. Otto, Matti, Ilkka ja Eero Takkunen ovat olleet koko elämänsä paranoidia skitsofreniaa sairastavan isänsä mielivallan kohteina. Lapsilisät ovat menneet parempiin suihin ja kurin pitoon on koivuniemen herran lisäksi käytetty sekä sirppiä että nyrkkiä. Raamatusta lakejaan ammentava isä on vakuuttunut siitä, että televisio, purukumi ja muotivaatteet ovat syntiä ja kasvattaa lapsiaan tinkimättömällä julmuudella.

Aku Ankkaa ja Tex Willeriä lukevat pojat ovat tottuneet saamaan enemmän hellyyttä ja ymmärtämystä takapihan kotieläimiltä kuin yhteiskunnalta. He ovat elättäneet itsenä kerjäämällä ja syövät vehnäjauhoista ja mustikoista tekemäänsä mössöä ja elelevät ilman sähköä. Isän jouduttua mielisairaalaan pojat jäävät omilleen ja ajautuvat hankkimaan elantonsa rikollisin keinoin. He aloittavat pienimuotoisilla kolikkopelien ryöstöillä ja pääsevät rahan makuun ryhtyessään ”putsaamaan” miehittämättömiä huoltoasemia repimämällä niiden bensa-automaatit irti vaijerilla. Rikoskierteensä myötä pojat itsenäistyvät ja oppivat päättämään itse omasta elämästään. Heidän suurin toiveensa – olla normaali, kuten kaikki muutkin – on vihdoinkin käden ulottuvilla.

Lihakset kasvatettiin kuntosalilla

Elokuvan veljekset kävivät säännöllisesti kymmenen kuukauden ajan kuntosalilla hankkimassa lisää lihasmassaa, joka kesäkohtauksissa on hyvin näkyvillä. Aihetta säästeltiin, eikä näyttelijöitä päästetty esiintymään lehtijutuissa paidatta ennen julisteen julkaisemista. Poikien paljas pinta, liekit ovat yhdistelmä, joka takuuvarmasti herätti huomiota kaikkialla missä juliste näkyi. Siinä nähtiin testosteronia, erotiikkaa, helvetin tulta tai huumoria katsojan silmästä riippuen.

Kuvauspaikaksi valittiin elokuvaveljesten Karkkilassa sijainnut kotitalon piha. Kuvan taustana oli talonrähjän lautaseinä, joka julisteessa korvattiin tulimerellä. Pahat pojat -julisteen kuvasi Juha Reunanen ja suunnitteli Jussi Maula. Ideointiryhmässä olivat lisäksi mukana ohjaaja Aleksi Mäkelä, tuottaja Markus Selin ja tiedottaja Rampe Toivonen. Elokuvateatterijuliste herätti paljon huomiota ja sen sisältöä analysoitiin myös lehtikirjoituksissa. Ereittäin paljon huomiota sai kissa Lauri Nurksen sylissä. Ulkomailla juliste leimasi vahvasti elokuvan ja sitä pyydettiin osallistumaan lukuisille gay-festivaaleille.

ROOLEISSA mm.
Eero – JASPER PÄÄKKÖNEN
Ilkka – LAURI NURKSE
Matti – NIKO SAARELA
Otto – PETER FRANZÉN
Jouko, poikien isä – VESA-MATTI LOIRI
Ensio, poliisipäällikkö – RISTO TUORILA
Muukkonen, poliisi – HANNU-PEKKA BJÖRKMAN
Pirjo – ELSA SAISIO
Aulis – EERO MILONOFF
Timo – ARTTU KAPULAINEN
Leena – JANNA HERTTUAINEN