Antti Jokinen löytyi koripalloilijoiden rivistä

Markus Selin, Solar Filmsin perustaja ja vastaava tuottaja vuodesta 1995

 

Solar Films syntyi luontevasti jatkona Harlin & Selin Productions -tuotantoyhtiölle. Homma ei toiminut, koska Renny oli Amerikassa kiinni omissa jutuissaan ja minä Suomessa vastaamassa firman pyörittämisestä. Päätimme purkaa yhteisyrityksen.

Markus Selin

Meillä oli toimisto Mikonkadulla Aikataloa vastapäätä, Planet Hollywoodin tiloissa. Taina Saikkonen oli mukana alusta asti ja oli luontevaa ottaa hänet mukaan uuteen yritykseen.

Harrastin jo silloin ravintolatoimintaa, myös omistamispuolella, ja Mika Karttunen oli ollut paitsi Harlin & Selinin elokuva- ja tv-tuotannoissa myös Kaivohuone- ja Colorado-ravintoloissa töissä. Tainan kanssa palkkasimme Mika Karttusen ensimmäiseksi työntekijäksi.

Painolastinani oli kumoon mennyt Nintendo-bisnes, joka pilasi luottotietoni. Toimitusjohtajaksi en voinut enkä halunnut ryhtyä. Omistin Harlin & Selinin kautta muutaman liikemiehen kanssa Tapiolan Hongan koripallojoukkueen, joka järjesti Kaivohuoneelle esittäytymistilaisuuden. Peliasuinen joukkue esiteltiin ja huomioni kiinnittyi vaaleaan kiharapäähän porukan keskellä. Hän oli Antti Jokinen.

Parissa vuodessa Antillekin selvisi, että toimitusjohtajalle kuuluu velvollisuuksia, jotka eivät ole pelkästään tv-ohjelmien ja leffojen tekemistä.

Hämmästyin, kun hän kertoi valmistuneensa elokuvaohjaajaksi Pohjois-Carolinan yliopistosta. Sen jälkeen hän oli ollut ohjaajana MTV-musiikkikanavalla New Yorkissa. Pyysin Antin osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi Solar Filmsiin nopeasti ensitapaamisemme jälkeen.

Parissa vuodessa Antillekin selvisi, että toimitusjohtajalle kuuluu velvollisuuksia, jotka eivät ole pelkästään tv-ohjelmien ja leffojen tekemistä. Lopulta saimme puhuttua nykyisen toimitusjohtajan Jukka Helteen Fantasia-filmistä taloon.

Muutimme 1996 lopulla Lauttasaareen. Taina sisusti uuden toimistomme, joka sijaitsi Konelan vanhoissa tiloissa Kiviaidankadulla. Vuokraisäntämme oli Leningrad Cowboys, joka hallitsi koko korttelia.

Aku Ankka (AA 17/2010) © Disney

Tiloista tuli hienot, mutta kunnon ilmanvaihtoa ei ollut ja kapuaminen ylimpään kerrokseen aiheutti tekijöille joskus ylimääräistä pulssia. Onnekseni keksin toisen rapun kautta hissiyhteyden RB-foodin varaston läpi liukuoven kautta toimistoon. Toimistoomme majoittui myös Jari Komulaisen maahantuontiliike Solo International ja Pequ Niemisen pr-firma.

Ensimmäisiä tähtihetkiämme oli kun saimme Häjyt-elokuvalle Suomen elokuvasäätiön tuotantotuen. Elokuvasta tuli kaikin tavoin menestys ja se sementoi Solar Filmsin aseman kotimaisessa elokuvamaailmassa.

Muutimme nykyiseen toimitaloomme Venentekijäntiellä 2004. Jukka Helle valvoi talon melkein vuoden kestänyttä saneerausta.

Teemme tätä hautaan asti. Ainakin.

Mutta mahtui matkaan pettymyksiäkin. Alkuaikoina saimme vain yhden elokuvan vuodessa tuotantoon. Se ei pitänyt kassavirtaa tasaisena ja uimme välillä todella syvällä.

HS Kuukausiliite 4/2012

Saimme osakkaiksi ja hallituksen jäseniksi Jukka Ylitalon, Jussi Salonojan ja Sedu Koskisen. Heidän sijoituksillaan ja neuvoillaan selviydyimme eteenpäin. Seuraavaksi saimme yhteydenoton Michael Rittolta. Hän johti tanskalaisen mediajätti Egmontin Nordisk Film -elokuvayhtiötä. Visionäärisen Ritton juuret olivat musiikki- ja mainosmaailmassa. Pidin hänestä heti ja vastoin kaikkia ajatuksiani Nordisk osti puolet Solarista ja suunnittelimme yhdessä suuria asioita. Ritto kuitenkin väistyi pian tehtävistään Nordiskin johdossa ja tilalle astui edelleen maailman vanhinta toimivaa filmistudiota, Nordiskia, johtava Allan Hansen.

Yhteistyö tanskalaisten kanssa on sujunut kulttuurieroista huolimatta hyvin. Olemme saaneet tehdä työtämme rauhassa ja likvidi-ongelmien ilmaantuessa isoveli on useimmiten auttanut.

Nykyisin olemme sopivassa vauhdissa tehden 3–5 elokuvaa vuodessa. Valitettavasti alan paradoksi on, että budjetit eivät voi kasvaa vaikka kulut nousevat koko ajan. Elokuvien tuottaminen juuri nyt on vaikeampaa kuin koskaan aiemmin.

Aku Ankka (AA 9/2009) © Disney

Emme pidä kansainvälistymistä itsetarkoituksena, mutta jos niin kävisi, emme panisi hanttiinkaan. Periksi emme kuitenkaan anna ikinä. Teemme tätä hautaan asti. Ainakin.