Takasin miljoonan, Markus repi sopimuksen

Jussi Mäkelä

Lööppeihin pääsimme useasti; tarkastamo hyllytti elokuvaa ja vaati runsaasti leikkauksia. Virkaintoisena kiikutin elokuvan tuoreen trailerin suoraan Bristolin kankaalle unohtaen tyystin käyttää sen tarkastamossa.

Elokuvan ensi-iltagaala oli esiintyjineen Cafe Metropolissa sekä unohtumaton että ylittämätön. Tilaisuuden juonsi Kari ”Napakymppi” Salmelainen, lauteilla piipahti Simo Salminen esittämässä Rotestilaulun ja illan pääartisti oli hivenen myöhässä saapunut legendaarinen Reijo K. Hirvelä!

Solarin ensimmäisen elokuvan, Esa ja Vesa – Auringonlaskun ratsastajat (11.11.94), levityksestä vastasin tiimini kanssa ollessani Finnkinossa. Erittäin mainio elokuva, mutta tuli ensi-iltaan aivan väärään aikaan eli viikkoa Mollen (Rauni Mollberg) katastrofin (Paratiisin lapset, 2500 katsojaa) jälkeen. Kotimainen elokuva oli tuolloin kirosana ja Esa ja Vesakin jäi valitettavasti alle 20 000 katsojan. Eittämättä yksi urani isoimmista pettymyksistä, sillä elokuvassa oli potentiaalia isoon menestykseen.

Kummelin Kultakuumeesta (5.12.97) tuli suuri menestys, mutta aivan ongelmatonta ei senkään alku ollut. Finnkinon silloinen johto ei ymmärtänyt riittävästi kotimaista elokuvaa, eikä näin ollen suostunut rahoittamaan elokuvan esityskopioita.

Finnlabin Pietiläinen oli tuskastunut vallitsevaan tilanteeseen; useimmat kotimaiset olivat dyykanneet, jolloin tuottajat jättivät kopiot maksamatta. Koska ensi-iltamme oli ovella, täytyi olla luova. Luotin elokuvan menestykseen niin paljon, että päätin taata esityskopiot henkilökohtaisesti. Onnekseni elokuva starttasi loistavasti ja Finnlabin kopiolasku soljahti aikanaan mainiosti elokuvan markkinointikuluihin.

Solarin seuraava elokuva oli huikea, 330 000 katsojaa kerännyt Häjyt (15.1.99), mutta sekään ei lähtenyt tuotantoon ongelmitta. Disney oli perustettu Suomeen ja toimin tuolloin myös elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtajana. Olimme säätiön toimitusjohtajan Jouni Mykkäsen kanssa luoneet strategian kotimaisen elokuvan nostamiseksi suosta.

Jouni soitteli ennen vuoden 1998 ensimmäistä päätöskokousta ja kertoi tuotantoneuvoja Astalan mieltyneen kaupunkikomediaan ”häpykarvoja keräilevästä miehestä” siinä määrin, että oli antamassa sille täyden tuen. Totesin Mykkäselle, että tämä virhe on estettävä ja hänen tulisi puuttua asiaan puolittamalla tämä täysi tuki kahdelle elokuvalle, jotka olivat Häjyt ja Kulkuri ja joutsen.

Jälkikäteen voi todeta, että Mykkäsen päätös kävellä Astalan yli osoittautui oivalliseksi ja oli aikanaan siivittämässä kotimaisen elokuvan nousua nykyiselle tasolle, koska myös Koivusalon Kulkuri ja joutsen menestyi mainiosti saaden 235 000 katsojaa! Astalan tuolloinen suosikkiprojekti olisi valmistuessaan tuskin yltänyt vastaaviin lukuihin…

Aleksi Mäkelän Lomalla-elokuvan ensi-illan tiimoilta tarvittiin samanlaista luovuutta kuin Kummelin Kultakuumen kohdalla. Asian selvittäminen Disneyn kanssa oli silloin hivenen ongelmallista (kielikuilu), joten oikaisin muutaman mutkan ja allekirjoitin miljoonan mummomarkan paperin olettaen elokuvan saavan reilut 150 000 katsojaa.

Ensi-illan jälkeen alkoi pukata hikeä ja pähkäilin tapaa selvittää työantajalleni kyseenalainen luovuuteni.

Lomalla-elokuvan päätyessä 70 000 katsojaan Disney olisi tuskin silittänyt päätäni, jos olisimme joutuneet korvaamaan ylimääräisen millin. Eräänä päivänä Masi soitti ja kysyi, muistanko allekirjoittamani paperin. Pari huonosti nukuttua viikkoa ei todellakaan ollut pyyhkinyt mielestäni luovaa hulluuttani, joten oletin nyt olevan maksun aika.

Masi pyysi minua kuuntelemaan tarkasti, jolloin luulin hänen kertaavan sopimuksemme yksityiskohtia. Eipä kuulunut luurista muuta kuin sopimuspaperimme repiminen! Tapaus osoittaa ystäväni Masin elämän asennetta ja suhtautumista sekä ystäviin että bisnespartnereihin.

Paha maa -elokuvan ongelmat ja niistä selviytyminen osoittivat myös Markuksen suurta ammattitaitoa ja asennetta. Disney oli sijoittanut elokuvaan mittavan mg:n, mutta ohjaaja Aku Louhimies toimitti meille ylipitkän ahdistuksen, jolla ei olisi ollut mielestämme mitään menestymisen mahdollisuutta.

Masi hyppäsi tuottajan pallille ja pelasti elokuvan leikkauttamalla siitä Akun vastustuksesta huolimatta mestariteoksen. Tapaus sai suurta julkisuutta ja panokset olivat huikeat. Vaihtoehtoina olivat mm. Solarin konkurssi ja Disneyn kotimaisten elokuvien levityksen loppuminen.

Tuloksena oli kuitenkin vajaat 200 000 katsojaa ja kahdeksan Jussi-pystiä. Palkintoja ja taloudellista menestystä merkittävämpää oli kuitenkin se, että Masi pyyhki raskaan prosessin mielestään, eikä ole sen jälkeen kantanut lainkaan katkeruutta Akua kohtaan. Se on suuren tuottajan ja ihmisen merkki.

Unohtumaton oli myös kollegani Ingerin raportti Matti Nykäsen ja Jasper Pääkkösen Matti-elokuvan promokiertueelta Oslosta. Lööppiä syntyi enemmän kuin koskaan aiemmin Norjassa, mutta valitettavasti tämä ei näkynyt katsojaluvuissa.

Vaikka Disney ei tällä hetkellä levitäkään Solarin elokuvia, on ystävyytemme jatkunut ja mielipiteitä tulevista projekteista vaihdetaan samalla luottamuksella kuin ennenkin. Kiitos Solarille, Markukselle, Jukalle, Rampelle, Tanelle, Lepälle, Mikalle ym. menneistä hetkistä.

Isoja menestyksiä (Pahat Pojat, Matti, Levottomat jne.) tärkeämpää on ollut se, että meillä on ollut aina hauskaa!

Yhteistä taivaltamme kuvaa hyvin Rampen unohtumaton kommentti onnistuneen auton parkkeerauksen jälkeen: ”niin meni kuin perse ämpäriin”.

Mouse House onnittelee 20-vuotiasta Solaria ja toivottaa menestystä myös jatkossa.